Fanerotsooinen eoni
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Geologinen ajanlasku | |
---|---|
Alkamisaika milj. v sitten | Eoni |
542 | fanerotsooinen |
2 500 | proterotsooinen |
4 000 | arkeeinen |
4 570 | hadeeinen |
Fanerotsooinen eoni on geologinen ajanjakso, joka alkoi paleotsooisen maailmankauden ja kambrikauden alusta noin 570–540 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen.[1]
Kaudelta löytyy runsaasti monisoluisten eliöiden fossiileja ja elämän kehitystä eli evoluutiota voidaan yrittää hahmottaa. Kambrikaudella tapahtui monisoluisten eläinten räjähdysmäinen evoluutio. Eliöille kehittyivät kalkkikuoret. Syntyi muun muassa äyriäisiä ja nilviäisiä. Tällöin olivat olemassa lähes kaikki eläinkunnan 50 pääjaksoa. Maakasveja oli jo kambrikaudella, enemmän siluurikaudella. Ensimmäiset maakasvit lienevät olleen leviä tai jäkäliä. Tällöin ilmakehässä oli happea suunnilleen 15 % ja hiilidioksidia noin 1 % (noin 7000 ppm).
Samalla alkoi paleotsooinen maailmankausi, jolloin elämä oli alussa merissä, esimerkiksi sienieläimiä, meduusoja ja äyriäisiä. Ensimmäiset levinneemmät maakasvit olivat sammalen, kortteen ja lieon tapaisia. Maalle vaelsivat joskus siluurikaudella skorpionit ja ehkä hämähäkkieläimet. Selkäjänteiset syntyivät ordovikikaudella, selkärankaiset luukalat siluurikaudella. Selkärankaiset valloittivat maan devonikaudella, jolloin kalasammakko oli ensimmäinen sammakkoeläin. Kalat kehittyivät voimakkaasti siluuri- ja devonikaudella. Kivihiilikaudella kehittyivät matelijat sammakkoeläimistä. Matelijat kehittyivät triaskaudella huippuunsa hirmuliskoiksi, jotka hävisivät liitukauden lopulla.
Nisäkkäät jotka olivat joskus triaskaudella kehittyneet nisäkäsmaisista matelijoista, valtasivat nopeasti dinosaurusten jättämät ekologiset lokerot. Tapahtui jälleen kerran sopeutumislevittäytyminen, adaptiivinen radiaatio. Liitukauden lopulla olivat saaneet muotonsa myös nykyiset linnut. Nisäkkäät kehittyivät suunnilleen nykyiseen muotoonsa tertiäärikaudella. Kvartäärikausi merkitsi ihmisen kehittymistä ihmisapinoista ja apinaihmisistä. Nyt elämme jääkauden jälkeistä holoseenikautta.
Fanerotsooisen aikakauden ilmastovaihtelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mannerliikuntojen aiheuttamat muutokset merivirroissa ovat määränneet fanerotsooisen kauden ilmaston. Mannerliikunnot ovat ajaneet Maan jääkausijaksoihin. Suurimman osan fanerotsooisen kauden historiasta maapallolla ei ole ollut suuria jäätiköitä. Maapallon keskilämpötila on vaihdellut 12 ja 22 °C:n välillä. Nykyisin Maa on painumassa kylmään tilaan vuosimiljoonien kuluessa, ja sen keskilämpötila on 15 °C.
Fanerotsooisen kauden joukkosukupuutot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fanerotsooisella ajalla on sattunut yli 20 isompaa ja pienempää joukkosukupuuttoa, jotka ovat tuhonneet eläin- ja kasvilajistoa. Tunnetuimmat ovat liitukauden ja permikauden lopun joukkosukupuutot. Liitukauden lopun joukkosukupuutto johtui suuresta asteroiditörmäyksestä.
Fanerotsooisen aikakauden jako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fanerotsooinen aikakausi jaetaan näin
Eoni | Maailmankausi | Kausi | Epookki | Vaihe | Milloin oli (miljoonaa vuotta sitten) |
---|---|---|---|---|---|
Fanerotsooinen | Kenotsooinen | Kvartääri | Holoseeni | 0 – 0,0115 | |
Pleistoseeni | Veiksel | 0,0115 – 0,11 | |||
Eem | 0,11 – 0,15 | ||||
Saale | 0,15 – 0,38 | ||||
Holstein | 0,38 – 0,40 | ||||
Elster | 0,40 – 0,42 | ||||
Cromer | 0,42 – 0,85 | ||||
Bavel | 0,85 – 1,07 | ||||
Menap | 1,07 – 1,20 | ||||
Waal | 1,20 – 1,45 | ||||
Eburon | 1,45 – 1,80 | ||||
Tiglia | 1,80 – 2,40 | ||||
Pre-Tiglia | 2,40 – 2,588 | ||||
Neogeeni | Plioseeni | Piacenza | 2,588 – 3,60 | ||
Zancla | 3,60 – 5,332 | ||||
Mioseeni | Messina-vaihe | 5,332 – 7,246 | |||
Tortona | 7,246 – 11,608 | ||||
Serravalle | 11,608 – 13,65 | ||||
Langhe | 13,65 – 15,97 | ||||
Burdigala | 15,97 – 20,43 | ||||
Akvitania | 20,43 – 23,03 | ||||
Paleogeeni | Oligoseeni | Khatt | 23,03 – 28,4 | ||
Rupel | 28,4 – 33,9 | ||||
Eoseeni | Priabona | 33,9 – 37,2 | |||
Barton-vaihe | 37,2 – 40,4. | ||||
Lutetia-vaihe | 40,4 – 48,6 | ||||
Ypres-vaihe | 48,6 – 55,8 | ||||
Paleoseeni | Thanet | 55,8 – 58,7 | |||
Selandia-vaihe | 58,7 – 61,7 | ||||
Dania-vaihe | 61,7 – 65,5 | ||||
Mesotsooinen | Liitukausi | Myöhäisliitu | Maastricht-vaihe | 65,5 – 70,6 | |
Campania-vaihe | 70,6 – 83,5 | ||||
Santonum-vaihe | 83,5 – 85,8 | ||||
Coniacum-vaihe | 85,8 – 89,3 | ||||
Turonia-vaihe | 89,3 – 93,5 | ||||
Cenomanum-vaihe | 93,5 – 99,6 | ||||
Varhaisliitu | Alba-vaihe | 99,6 – 112,0 | |||
Apt-vaihe | 112,0 – 125,0 | ||||
Barreme-vaihe | 125,0 – 130,0 | ||||
Hauterive-vaihe | 130,0 – 136,4 | ||||
Valangin-vaihe | 136,4 – 140,2 | ||||
Barrias-vaihe | 140,2 – 145,5 | ||||
Jurakausi | Myöhäisjura | Tithonos-vaihe | 145,5 – 150,8 | ||
Kimmeridge-vaihe | 150,8 – 155,0 | ||||
Oxford-vaihe | 155,0 – 161,2 | ||||
Keskijura | Callovia-vaihe | 161,2 – 164,7 | |||
Bathonia-vaihe | 164,7 – 167,7 | ||||
Bajocae-vaihe | 167,7 – 171,6 | ||||
Aalen-vaihe | 171,6 – 175,6 | ||||
Varhaisjura | Toarcis-vaihe | 175,6 – 183,0 | |||
Pliensbach-vaihe | 183,0 – 189,6 | ||||
Sinemurum-vaihe | 189,6 – 196,5 | ||||
Hettange-vaihe | 196,5 – 199,6 | ||||
Triaskausi | Myöhäistrias | Rhaetia-vaihe | 199,6 – 203,6 | ||
Noricum-vaihe | 203,6 – 216,5 | ||||
Carinthia-vaihe | 216,5 – 228,0 | ||||
Keskitrias | Ladini-vaihe | 228,0 – 237,0 | |||
Anisus-vaihe | 237,0 – 245,0 | ||||
Varhaistrias | Olenjok-vaihe | 245,0 – 249,7 | |||
Indus-vaihe | 249,7 – 251,0 | ||||
Paleotsooinen | Permikausi | Zechstein | Changxing-vaihe | 251,0 – 253,8 | |
Wuchiaping-vaihe | 253,8 – 260,4 | ||||
Capitan-vaihe | 260,4 – 265,8 | ||||
Word-vaihe | 265,8 – 268,0 | ||||
Road-vaihe | 268,0 – 270,6 | ||||
Rotliegend | Kungur-vaihe | 270,6 – 275,6 | |||
Arti-vaihe | 275,6 – 284,4 | ||||
Sakmara-vaihe | 284,4 – 294,6 | ||||
Assel-vaihe | 294,6 – 299,0 | ||||
Kivihiilikausi | Sleesia | Saint-Étienne-vaihe | 299,0 – 303,9 | ||
Westfalen-vaihe | 303,9 – 313,0 | ||||
Namur-vaihe | 313,0 – 326,4 | ||||
Dinantian | Visé-vaihe | 326,4 – 345,3 | |||
Tournai-vaihe | 345,3 – 359,2 | ||||
Devoni | Myöhäisdevoni | Famenne-vaihe | 359,2 – 374,5 | ||
Frasne-vaohe | 374,5 – 385,3 | ||||
Keskidevoni | Givet-vaihe | 385,3 – 391,8 | |||
Eifel-vaihe | 391,8 – 397,5 | ||||
Varhaisdevoni | Ems-vaihe | 397,5 – 407,0 | |||
Praha-vaihe (Siegenien) | 407,0 – 411,2 | ||||
Lochkov-vaihe (Gedinien) | 411,2 – 416,0 | ||||
Siluuri | Pridoli | 416,0 – 418,7 | |||
Ludlow | Ludford-vaihe | 418,7 – 421,3 | |||
Gorsty-vaihe | 421,3 – 422,9 | ||||
Wenlock | Homer-vaihe | 422,9 – 426,2 | |||
Sheinwood-vaihe | 426,2 – 428,2 | ||||
Llandovery | Telych-vaihe | 428,2 – 436,0 | |||
Aeron-vaihe | 436,0 – 439,0 | ||||
Rhuddian-vaihe | 439,0 – 443,7 | ||||
Ordoviki | Myöhäis | Hirnantian | 443,7 – 445,8 | ||
445,8 – 455,8 | |||||
455,8 – 460,9 | |||||
Keski | Darriwil-vaihe | 460,9 – 468,1 | |||
468,1 – 471,8 | |||||
Varhais | 471,8 – 478,6 | ||||
Tremadoc-vaihe | 478,6 – 488,3 | ||||
Kambri | Furongian | 488,3 – ? | |||
Paibian | ? – 501,0 | ||||
Keski | 501,0 – ? | ||||
? – 513,0 | |||||
Varhais | 513,0 – ? | ||||
? – 542,0 |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Geologinen sanakirja Suomen Kansallinen Geologian Komitea.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fanerotsooinen eoni Wikimedia Commonsissa
Hadeeinen aioni (4 567–4 000 mvs) |
| ||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Arkeeinen aioni (4 000–2 500 mvs) |
eoarkeeinen (4 000–3 600 mvs) • paleoarkeeinen (3 600–3 200 mvs) • mesoarkeeinen (3 200–2 800 mvs) • neoarkeeinen (2 800–2 500 mvs) | ||||||
Proterotsooinen aioni (2 500–541 mvs) |
paleoproterotsooinen (2 500–1 600 mvs) • mesoproterotsooinen (1 600–1 000 mvs) • neoproterotsooinen (1 000–541 mvs) | ||||||
Fanerotsooinen aioni (541 mvs – nykyaika) |
|